Suomi - Canada Menu

Neljännellä viikolla ravintolassa toteutettiin yhteisvoimin Suomi - Kanada kuuden ruokalajin menu. Me otimme vastuullemme kylmän ja lämpimän alkuruoan sekä jälkiruoan. Ja tähän vielä pienenä
bonuksena laitettiin pöytään amuce bouche, keittiön tervehdys. Hieman normaalista kaavasta poiketen menua esivalmisteltiin tiistaina ja keskiviikkona, ja se tarjoiltiin asiakkaille torstaista lauantaihin. Menun suomalainen sisältö tuli Kainuun ammattiopistolta, ja sekä suunnitelma että toteutuma, olivat erittäin onnistuneita.

Meidän osuutemme lähti liikkeelle tervehdyksellä keittiöstä. Ohueen taikinakuoreen käärittyä lohta ja pekonia, päälle hieman aina yhtä hyvää tekevää voisulaa. Sopiva suupala lusikalta tarjottuna sysäsi
menun liikkeelle.

Kylmässä alkuruoassa lautaselle asetettiin tarjolle peuraa kolmella tavalla: kylmäsavupeuratartaria, peurariimiä sekä peurasta ja ankan rasvasta valmistettu rillettes. Lihojen seuraksi valmistettiin punasipulihilloketta, puolukkasiirappia, piparjuuricremeä, pikkelöityjä sieniä, villiyrttisalaattia, punajuurilastuja ja nokkosnäkkäriä. Annos viimeisteltiin raastamalla päälle graavattua kananmunan keltuaista ja kevyellä ripauksella vihreän sävyistä havusuolaa.

Lämpimässä alkuruossa olevan kalan piti olla siikaa, mutta saatavuuden sanelemana se muuttui matkan varrella ruijanpallakseksi. Sen seurana asiakkaiden eteen saatettiin fenkolia, kurkkua, friteerattua perunaa ja kaiken kruunasi salissa lautaselle kaadettu upean sävyinen creme ninon.

Kuuden ruokalajin menu päättyi jälkiruokaan, jossa asiakkaita hemmoteltiin suklaan, tyrnin, hunajan ja salmiakin muodostamalla liitolla. Se toimi kaikin tavoin ja päätti onnistuneen kokonaisuuden hienolla tavalla.

Ehkä saimme menussa annettua paikallisille hieman jotain uutta ja erilaista, jotain suomalaista. Olimme syystäkin tyytyväisiä lopputulokseen ja hyvin tyytyväinen asiakkaille tarjottuun kokonaisuuteen oli myös Chef Tessier.

Menun suomalaiset osuudet toteutimme yhdessä kanadalaisten työpariemme kanssa. Esivalmistelut ja torstain sekä perjantain menun vedimme läpi yhdessä, mutta heidän vastuulleen jäi huolehtia lauantai-illan tarjoilun onnistumisesta. Emme olleet huolissamme, sillä kollegojemme  ammattitaidon ja asenteen tietäen, sekin ilta onnistui aivan varmasti.

Kuukausi Kanadassa oli vierähtänyt nopeasti ja perjantai-illan töiden jälkeen oli jäähyväisten aika.
Tunnelma oli iloinen, mutta samalla kertaa hieman haikea. Uudet ystävyyssuhteet jäivät pitkän välimatkan päähän. Ryhmäkuvia, parikuvia, kuvia kolmistaan, halauksia. Lupauksia siitä, että vielä ehkä nähdään jonain päivänä. Meitä muistettiin pienillä lahjoilla ja meille luovutettiin hienot, nimikoidut työtakit Suomen ja Kanadan lipuilla varustettuna. Hieno ja monella tavalla opettavainen kuukausi, arvokasta kokemusta ammatillisessa mielessä sekä erityisellä lämmöllä muisteltavia sosiaalisia kokemuksia niin isommassa työryhmässä kuin omassa pienessä tiiviisti kuukauden yhdessä viettäneessä porukassa.